Hoitokierron lähtölaukaus

Menkat alkoivat, vaikka taas annoin hetken itseni uskoa toisin. Vaan kierto oli tosiaan vaivaiset 31 päivää, huraa! Sitähän voidaan pitää jo normaalina. Jäin pohtimaan onko järkevää lähteä hormonihoitoihin juuri nyt, jos sain kierron lyhyeksi kotikonsteilla. Panostin tässä välikierrossa erityisesti hyvinvointiin vyöhyketerapialla, hyvällä ravinnolla ja liikunnalla, ja se tuotti tulosta.

Olen kuitenkin todennut, ettei kyse ole vain ovulaatio-ongelmasta. Kesäkuusta lähtien olen ovuloinut joka kierrossa, mutta vaikka ajoituksemme on osunut kohdilleen, en ole raskautunut. Epäilen, että ongelmia on myös pidemmällä: joko siittiöt eivät yksinkertaisesti pääse perille, munasoluni eivät ole priimaa ja hedelmöittyvät huonosti, tai kiinnittyminen ei onnistu. Soitin siis Naistenklinikalle ja ilmoittauduin ensimmäiseen hoitokiertoomme siellä. Tällä kertaa myös aikataulujumalat olivat suosiollisia ja ultraääniaika löytyi kp:lle 12, juuri työmatkan jälkeen, huh! Syön siis Letrozolea 2,5 mg kierron päivät 3-7 ovulaation aikaansaamiseksi. Perustelen tätä sillä, että munasolu voisi olla parempilaatuinen jos se kehittyy nopeammin. Suurin toiveeni kuitenkin on inseminaatio, johon pääsemme jos aikataulut onnistuvat ovulaatiohetkellä. Sen avulla voisimme varmistaa, että siittiöt myös todella löytävät perille.

En aio kuitenkaan unohtaa itsehoitoa. Varasin hetimmiten myös vyöhyketerapian kp 6 ja 15. Lisäksi aion nauttia päivittäisen greippini, raskausvitamiinini sekä D-vitamiinia. Vältän sokeria ja nopeita hiilihydraatteja sekä muistan juoda vettä. Kaivan jääkaapista risiiniöljykääreen ja lisään aamusmoothieeni macajauhetta. Muistan liikkua jaksamiseni rajoissa, yritän välttää stressiä ja haen rentoutumisen ja rauhoittumisen hetkiä joka päivään. Tällä reseptillä kohti joulukuuta! Viimeinen mahdollisuus tulla raskaaksi tänä vuonna, muuten.