Rintamamiestalon kammarin kakluuni hehkui lämpöä. Sain kääriytyä paksuun täkkiin, sulkea silmät ja nauttia hiljaisuudesta.
Korvanlehtien painelu kuumotti mukavasti ja tuntui saavan jotain liikkeelle. Käsittely ranteissa tuntui jännältä. Nilkan ja kantapään alueelta löytyi epämukavia kohtia. Jalkapohjaa hiukan kutitti, mutta terapeutti vältti potkut. Varpaitakin heräteltiin vähän eloon. Kosketus oli välittävä ja ymmärtäväinen.
Ensimmäinen kokemukseni vyöhyketerapiasta oli ehdottomasti positiivinen. Olin kuvitellut hoidon tekevän kipeää, mutta käsittely olikin melkoisen hellä. Muutama paikka yllätti tuntumalla kevyestä painalluksesta huolimatta ilkeältä. Nilkkoja pakotti myös jälkeenpäin. Kuulemma kohtu ja munasarjat sijaitsevat juuri tuolla alueella.
Hoito tehtiin kierron päivänä kymmenen, ja mielestäni sen jälkeen alavatsassa on tuntunut lisäntyvää nipistelyä. Koska en oleta ovulaation tulevan kuitenkaan pikavauhtia, varasin seuraavan ajan viikon päähän. Edellisissä kierroissa en ainakaan ehtinyt ovuloida siihen mennessä, joten tarkoituksena on vielä yrittää buustata ovulaatiota. Ensimmäisellä käsittelyllä heräteltiin kehoa, joten siinä hoidettiin myös muita elimiä. Seuraavalla kerralla keskitymme pelkästään hedelmällisyyteen.
Terapian paras anti oli ehdottomasti rentoutuminen. Tunnin hoidon jälkeen nousin kuin usvasta, ja olin pystynyt unohtamaan muun mailman hetkeksi. Harmi vain, ettei tunne kestänyt kauaa. Huomaan työstressin kohonneen viime aikoina selkeästi, ja se vaikuttaa jo uniini. Mutta hetkenkin syvä rentous varmasti on hyödyksi. Yritänkin nyt hakea rentoutta ja rauhaa elämääni eri keinojen kautta, olkoon vyöhyketerapia ainakin hetken yksi sellainen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kommentistasi! :)